Toimijuus ja osallisuus kansainvälisellä teatteriopintomatkalla : Titi-nallet Norjassa

Tutussa ympäristössä toistamme helposti tuttuja rooleja. Tiedämme, kuka on millainen tai tekee yleensä mitäkin. Ajan myötä käsitykset toisistamme voivat muuttua niin tutuiksi, ettemme enää huomaa kysyä, voisiko joku olla myös jotain muuta. Joskus tuttu ympäristö voi jopa alkaa rajoittaa. Siksi tarvitsemme välillä vieraita ympäristöjä, että voisimme nähdä itsemme ja toiset uudella tavalla. Paikkoja, joissa emme vielä tiedä tarkalleen, miten asiat menevät. Ihmisiä, jotka eivät tunne meitä ennestään. Tilanteita, joissa vanhat roolit eivät ole valmiina odottamassa.
Tätä kaikkea tarjoili meille opintoretkemme Norjaan, jossa opinnäytetyönäni tarkkailin matkaa osallisuuden ja toimijuuden rakentumisen sekä tukemisen kannalta.
Uusi ympäristö ei ole kenellekään täysin vaivaton. Niihin liittyy epävarmuutta ja tilanteita joita emme osaa ennakoida. Erityistä tukea tarvitsevan ihmisen kohdalla uusi ympäristö voi edellyttää enemmän ennakointia ja yksilöllistä tukea. Mutta tuen tarve ei tarkoita, ettei ihminen voisi toimia, osallistua, kohdata uutta ja löytää itsestään uusia puolia. Toimijuutta ja osallisuutta ei voi rakentaa ilman luottamusta ihmisen kykyyn toimia ja osallistua.
Matkalla toimijuuden ja osallisuuden ehtona näyttäytyi turvallisuus. Kuntoutuksen ohjaajana tehtäväni on ollut omalta osaltani luoda ympäristöjä, joissa ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja toimia. Ennen matkaa teimme paljon ennakointityötä. Mietimme ympäristöjä, toimintaa ja ryhmämme erilaisia tarpeita. Se oli tärkeää.
Turvallinen ympäristö ei kuitenkaan syntynyt vain ennakoinnista tai ohjaajien työstä.  Matka osoitti toteen, ettei turvallista ja osallistavaa ympäristöä voi rakentaa yksin, sillä lopulta turvallisuus syntyy ihmisten välillä. Voimme tehdä paljon – voimme ennakoida, suunnitella ja tukea. Voimme mahdollistaa. Me voimme jokainen osaltamme luoda toimijuutta ja osallisuutta vahvistavia turvallisia ympäristöjä, mutta me emme voi rakentaa näitä kokemuksia ja todellisuutta yksin. Turvallisuus matkallamme rakentui luottamuksesta, rohkeudesta, huolenpidosta ja yhteisestä tekemisestä. Siitä, että joku saattoi tarvittaessa auttaa toista. Siitä, että tukea sai pyytää. Siitä, että jokaisella oli mahdollisuus olla mukana omalla tavallaan. Ja siitä, että uskalsimme lähteä.
Matkamme ei ollut vain siirtymistä paikasta toiseen eikä esityksemme vain yksi ohjelmanumero muiden joukossa. Me emme lähteneet vain esiintymään. Me lähdimme maailmaan. Uusi maa, vieraat ihmiset ja kansainvälinen teatteriyhteisö avasivat tilan, jossa olimme osa jotain suurempaa. Meidät kohdattiin ihmisinä sekä suomalaisina teatterintekijöinä ja ehkä jotain sellaista tuli esiin, mikä oli jäänyt vanhojen roolien taakse.

Hanne Rintanen

Kirjoittaja on Suomen Harrastajateatteriliiton tuottaja.
Tutustu lisää Tititien matkaan lukemalla Hanne Rintasen opinnäytetyöhön:
Toimijuus ja osallisuus kansainvälisellä teatteriopintomatkalla : Titi-nallet Norjassa (2026)
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060220789